​Lastani kiusataan - mitä voin tehdä?

Koulukiusaaminen on kokonaisvaltainen ilmiö, jossa yhteen ja samaan henkilöön kohdistetaan toistuvasti tahallisen vihamielistä käyttäytymistä – se voi olla mitä tahansa harmin, haitan tai pahan mielen

tarkoituksellista aiheuttamista. Toistuvuuden lisäksi koulukiusaamiselle on ominaista osapuolten epätasaväkisyys, josta seuraa, että kiusaaja on jollakin tavalla kiusattua vahvemmassa asemassa.

Koulukiusaaminen on vakava tekokokonaisuus ja siitä puhuttaessa tulee ymmärtää, että monet pieniltä tuntuvat teot toistuessaan saavat aikaan sen, että koulukiusattu kokee olevansa vainottu ja hän saattaa
pelätä kouluun menemistä ja tekee parhaansa vältelläkseen kiusaajia. Tosin lapsi ei aina ole kotonakaan turvassa, sillä koulukiusaamista tapahtuu myös internetin, tekstiviestien ja puhelimen välityksellä.

Koska koulukiusaaminen tapahtuu tyypillisimmin silloin, kun aikuiset eivät ole läsnä ja lapsi ei välttämättä kerro asiasta vanhemmille, voi tuntua siltä, ettei asiaan voi puuttua. Vanhemmat voivat kuitenkin puhua
asiasta yleisellä tasolla kotona, jotta lapsi saa tietää heidän suhtautumisensa aiheeseen ja uskaltaa siten todennäköisemmin kertoa vanhemmilleen, jos tulee itse kiusatuksi.

Mikäli vanhempien tietoon tulee, että lasta kiusataan, kannattaa asiassa ryhtyä toimenpiteisiin

Yksi tärkeimmistä asioista, mitä on tehtävä, on pyytää lasta kirjaamaan ylös kaikki häneen kohdistuvat kiusaamistilanteet vaikkapa johonkin vihkoon. Meneteltiinpä asiassa miten tahansa, on tällainen kirjallinen luettelo tapahtuneista kiusaamisista varmempi ja luotettavampi todistusaineisto kuin ulkomuisti. Ylös kannattaa kirjata päivämäärä, tekijät, tarkka kuvaus siitä mitä tehtiin ja lisäksi mahdolliset todistajat, eli ketkä näkivät tapahtuman.

Vanhempien on myös tärkeää kertoa lapselle, että häntä on kohdeltu väärin ja että vika ei ole hänessä. Koulukiusaajat yrittävät saada kiusaamisella valta-aseman (lasten kielellä suositun aseman) oppilaiden keskuudessa ja tarttuvat yleensä mihin tahansa asiaan, jonka kokevat toimivaksi, joten VIKA EI KOSKAAN OLE KIUSATUSSA ITSESSÄÄN. Jossakin oppilasryhmässä kiusatuksi voi tulla, jos kulkee isän mukana metsästämässä ja toisessa oppilasryhmässä tällainen voi ryhmän mielestä olla ”cool”. Tämä kuvastaa hyvin sitä, että ei ole olemassa henkilöön liittyviä piirteitä, jotka omaamalla välttyisi kiusaamiselta tai joiden takia aina joutuisi kiusatuksi.

Vanhempien kannattaa
myös olla yhteydessä kouluun ja yrittää lähteä etsimään ratkaisua sitä kautta.
Kannattaa kysyä miten koulu tällaisiin asioihin yleensä puuttuu ja mitä ja
milloin asiassa tullaan tekemään oman lapsen kohdalla? Jos koulu ei ryhdy asiassa yhteistyöhön vanhempien kanssa tai koulun
keinot muuten koetaan tehottomiksi, on vanhempien yksi vaihtoehto ryhtyä
asiassa oikeudellisiin toimiin. Niihin ryhtymällä ikään kuin pakotetaan
asian muut osapuolet ymmärtämään asian vakavuus.

Keinovalikoima
riippuu tällä hetkellä tekijän iästä

Jos tekijä on alle 15-vuotias, rikosoikeudenkäyntiin ei
voida lähteä. Tosin mikään ei estä ilmoittamasta kiusattuun kohdistuneita
tekoja poliisille rikoksina, jolloin tekijään ja hänen perheeseensä voidaan
kohdistaa lastensuojeluntoimenpiteitä. Jos tekijä on vähintään 15-vuotias,
asiassa voidaan ryhtyä rikosoikeudenkäyntiin, jolloin tekijä voi saada
rikosoikeudellisen rangaistuksen (oikeuskäytännön mukaan todennäköisimmin
sakkoja) ja hänet voidaan velvoittaa korvaamaan kiusaamisesta kiusatulle
aiheutunut vahinko esimerkiksi kipu, särky ja tietyissä tilanteissa henkinen
kärsimys.

Tekijän iästä riippumattomia keinoja ovat lähestymiskiellon
hakeminen ja vahingonkorvausten vaatiminen riita-asiana käsiteltävässä
oikeudenkäynnissä. Kouluja on käytännössä erittäin vaikea saattaa
vahingonkorvausvastuuseen, mutta tekijää ei. Vahingonkorvauspolkuun liittyy
vain se vaikeus, että siinä tapauksessa olisi pystyttävä näyttämään toteen,
että kiusaamisella on aiheutettu vahinkoa, jotta korvausvelvollisuus syntyisi.
Vahingon toteennäyttäminen voi olla hyvin hankalaa, jos kiusaaminen tehdään
esimerkiksi ryhmästä eristämällä. Muutenkin vahingonkorvausoikeuden
käyttämiseen liittyy ongelma siitä, että kiusaamisella aiheutettu vahinko on
enimmäkseen henkistä ja sille on vaikeaa laittaa ”hintalappua”.

Jos puolestaan käytetään lähestymiskieltoa, tarkoittaa se,
että kiusaaja ei saa enää lähestyä kiusattua mitenkään (ei myöskään netissä tai
puhelimella) ja koulu joutuu tällöin järjestelemään asiat niin, etteivät
kiusaaja ja kiusattu joudu samoille tunneille.

Koulukiusaamisasioissa on ylipäätään tärkeintä huomata,
etteivät vanhemmat ole täysin hampaattomia asian suhteen. Tämä kannattaa kertoa
myös lapselle. Usein he eivät kerro asioista, koska uskovat tilanteen pahenevan
tai että aikuiset eivät voi asialle mitään. Vanhemmilla on keinoja ja heidän
kannattaa niitä käyttää suojellakseen lastaan.

Jos lapsesi on koulukiusattu, kannattaa ehdottomasti
perehtyä Krista Vierimaan koulukiusaamista koskevaan tutkielmaan, jotta saat
kokonaiskäsityksen ilmiöstä ja puuttumiskeinoista.

Löydät sen täältä: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74562/V...

0
Feed

Jätä kommentti